Saalisseurantaa Näsijärvellä

Uistelijoita on aina kiinnostanut löytää käyttökelpoisia menetelmiä saalisvarmuuden parantamiseksi, koska uistelun lopputulokseen on vaikuttamassa monta tekijää. Ainakin voidaan tunnistaa ilmastolliset, biologiset, välinetekniset ja kalastustekniset tekijät. Ja lisäksi myös tarvitaan tuuria ja sitä on tiettävästi ainakin kahdenlaista.

Muutamien aktiiviuistelijoiden toimesta aloitettiin syksyllä 1995 saalistietojen tilastointi tavoitteena yrittää löytää konkreettisia vastauksia saalisvarmuuden parantamiseen. Uistelijoiden käyttöön laadittiin tietojenkeruulomake ja josta tiedot siirretään laskentataulokkoon. Seurannan kohteeksi valittiin kuha, taimen ja järvilohi. Kuha on perinteisesti kuulunut Näsijärven kalastoon joskin veden laatu kävi luvattoman huonona voimakkaan teollistamiskauden aikana ja kuha katosi kymmeniksi vuosiksi. Nyt vesien puhdistuttua ja voimakkaiden elvytysistutusten avulla kanta on elpynyt ilahduttavasti ja uistelijat ovat saaneet ajoittain jo rohkaisevia saaliita. Näsijärveen on istutettu tietysti taimenta ja järvilohta, jota on istutettu koko 1990-luvun ajan. Kokeiluluonteisesti on istutettu myös pieniä määriä nieriää.

Näsijärvi pähkinänkuoressa

Näsijärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi ja pituutta on n.35 km. Vesi on tummahkoa mutta ei kovin humuspitoista. Rantoja leimaa kivikkoisuus ja kallioisuus. Saaria sijaitsee sopivasti antaen suojaa ja lisäten kalapaikkoja. Jossain kohdissa voisi kuvitella olevansa vaikka Inarinjärvellä. Näsin itälaidalla on useita pitkiä lahtia joista Paarlahtea sanotaan Suomen ainoaksi vuonoksi. Pituutta sillä on n. 15 km ja syvyyttä jopa 60 m. Näsin syvin kohta 63 m löytyy keskeltä Koljonselkää. Samalla kohtaa pohjassa voidaan havaita jääkauden aikaansaamia syvännevanoja. Siinä voi jo laskea takilatkin ilman riskejä. Kalasto muodostuu normaaleista järvikaloista ja onpa siinä vähän myös ankeriaita, kuoretta ja muikkua kohtuullisesti. Uisteluvetenä Näsijärvi on selkeä josta puuttuu salakavalat karikot ja matalikot. Matkaileva kalastaja oppii nopeasti liikkumaan Näsillä turvallisesti. Laskuluiskia on riittävästi eri puolilla. Kalastuslupa Näsijärven kalastusalueen vesille maksaa v.2001 107,- vuosi eikä vaparajoituksia ei ole.

Seurantatulokset vasta suuntaa antavia

Saalisraportoinnin otos kattaa 90 kuhankalastustapahtumaa ja 110 taimenraporttia. Alueellisesti havainnot sijoittuvat voittopuolisesti Näsijärven eteläpäähän eli lähelle Tamperetta. Joitain havaintoja voidaan jo kuitenkin varovasti tehdä. Kuhan kohdalla tuulen suunnalla näyttää olevan selvä vaikutus. Kun tuulee pohjoisesta tai idästä, ei kalaan kannata juuri lähteä. Hieman outo seikka on siinä, että nämä tuulensuunnat kuljettavat lämmintä pintavettä poispäin siltä alueelta jossa pääosa kuhista on saatu. Selitykseksi voisi käydä se, että heinä - elokuussa lämmin vesikerros on niin vahva ettei siirtymä enää vaikuta varsinkaan pitkään jatkuneella tyynellä jaksolla. Veden pintalämmön tulisi myös olla vähintään 17 astetta ja tämä sääntö pätenee myös muualla maassa. Näsin kuha tykkää heinäkuun lopun ja elokuun alun puolipilvisestä vähätuulisesta säästä ja uskaltaa pintaan vasta auringonlaskun aikoihin lähellä puoltayötä. Aamuyön tuntien syöntihaluista ei ole havaintoja. Uistelijat taitavat itse olla silloin jo yöpuulla. Tiedetään kuhan kuitenkin syövän myös silloin joskin pienemmällä intensiteetillä. Tähän mennessä ei kuhan kohdalta ole suuria yllätyksiä löytynyt tuulensuuntaa lukuunottamatta.

Vähän kuhavieheistä

Tamperelaiseen perinneuisteluun kuuluu kuhan uistelu ns.ruuttilitkoilla. Painokuvauistimia kytketään peräkkäin 3 - 6 kpl ja litkan päähän laitetaan vaappu tai lusikka. Näitä litkoja on tavallisesti pyynnissä veneen molemmin puolin jäykissä 6 jalan vavoissa. Tämä pyydys kalastaa 2 - 8 metrin syvyysalueen varsin tehokkaasti. Myös takiloita käytetään ja jotkut myös plaanareita. Saalis jakautuu tasan ruuttilitkan ja vaappujen kesken. Ainoa tilastokummajainen on allekirjoittaneen 1.5 kg ”peltikuha” ja se otti pinnasta taimenjahdissa kirkkaaseen lusikkaan.

Taimenhavaintoja

Kun tarkastellaan taimenen ja järvilohen kuukausijakaumaa huomataan heinäkuussa tehtävän eniten taimenreissuja. Tähän on luonnollinen selitys. Taimenta saadaan myös kuhanuistelun ”sivutuotteena” samalla reissulla joka osaltaan myös vääristää tilastoa. Taimen syö kirkasta painokuvaa eli ruuttia tai on kiinni litkan päässä olevassa vaapussa, joka ui 6 - 8 metrissä eli viileän veden alueella. Lisäksi painokuvalitka antaa hyvän parviefektin myös taimenelle. Ilman tätä heinäkuun kuha- taimenyhdistelmää taimenta uistellaan ja saadaan silloin kun vesi on hieman alle 10 asteista, sää on pilvinen, tuulee etelä- länsisuunnalta tai myös pohjoisesta. Silloin tuuli tuo ravintokalaa järven eteläpäähän ja ottipaikat ovat karien kupeissa, jossa syvyys vaihtuu 40 - 60 metristä nopeasti. Paras kelloaika on vähän ennen puoltapäivää ja päätyy ennen syyshämärää.

Taimenvieheistä

Varsinaista vieheseurantaa ei ole tässä yhteydessä tehty vaan ne on jaoteltu kolmeen pääluokkan eli vaappu, lusikka ja painouistin jonka käyttöfilosofia jo tuli aikaisemmin käsitellyksi. Lusikan osuus on pieni ja se johtuu siitä, että Näsillä ei sitä juuri käytetä. Kokemuksesta tiedetään lusikalla saatavan taimenta. Allekirjoittanut käyttää yleensä lusikkaa plaanareissa sisimmäisenä kölipainosyvääjän kanssa. Asia on siis suurelta osin tottumiskysymys.

Alamittaisten osuus

Jakauma osoittaa kuhan osalta alamittaisia saatavan n. puolet koko määrästä. Voi käydä niinkin, että koko reissun aikana ei tule yhtään mittakuhaa vaan 25 - 35 sentin vuosikertaa. Silloin on syytä etsiä uusi parvi. Taimenen osalta tilanne on jo huomattavasti parempi, eli vain n.40 % olisi alamittaisia. Tässä seurantakohdassa on myös suurin virhemahdollisuus, koska vain muutama uistelija on vastannut tähän kysymykseen. Lohikalojen koko on hitaasti kuitenkin kasvamaan päin. Jatkossa yritetään saada tähän enemmän tilastopohjaa.

Jatkotoimia kehitellään

Tästä on tarkoitus jatkaa laajentamalla seurantaa myös vieheiden osalta jonkinlaiseksi ”Näsijärven Top Ten - listaksi”. Lisäksi olisi kiintoisaa selvitellä ilmanpaineen vaikutusta saaliiseen ja mikä vaikutus on kuun asennolla. Varmuudella tiedetään esimerkiksi Kangasalan Vesijärvellä kuun asennolla olevan suuri vaikutus ja täydenkuun aikaan kannattaa siirtyä sisälajeihin.

Juha Väisänen